Tämä keskikokoinen Virumaan maatila ostettiin Mäetaguse moisiolta 4000 hopearuplalla vuonna 1892. Maatilalla oli 44 ha maata, josta peltoa oli 13 ha.
Kuten muuallakin Virumaalla, täälläkin maksettiin maatilan ostamisesta johtunutta velkaa ja rakennettiin uusi asuinrakennus Pietarin markkinoilta saatujen tulojen avulla. Tsaarinaikaista rakennusta on myöhemmin uudistettu. Rakennuksen sisustus kuvaa 1930-luvun loppua, ns. Viron aikaista kotikulttuuria, jota peilaa myös hedelmäpuutarha ja kukkapenkit. Piha-alueella sijaitsevat 1800-luvun lopun ulkorakennukset Kutsari maatilalta sekä tuhoutuneen riihen kivistä rakennettu riihitila – tämän takia on käytössä nimi Kutsari-Härjapea. Sauna sijaitsee etäämmällä lammen äärellä.
Asuinrakennus tulee Härjapea, myös Erjapea, maatilalta Võide kylästä Jõhvin pitäjästä. Rakennuksen on rakentanut Joosep Orro (dateerattu 1909), se tuotiin museoon vuonna 2003.
Yksinkertainen kauppalatyyppinen rakennus sai 1920-luvulla ullakkokerroksen, kivikaton, lautavuorauksen ja lasiverannan, joka oli tuolloin merkki vauraudesta. Kodan ovet vievät keittiöön, ruokakomeroon ja ullakolle; huoneisiin pääsee keittiön läpi. Vasemmalta löytyy nuoriparin nykyaikaisemmin sisustettu huone; edestä säärvantilla eli väliseinällä jaettu tila, jonka yhdessä osassa on pankko (lesku) ja toisessa isännän ja emännän kamari. Isossa huoneessa löytyy kodin ylpeydenaiheet: pietarilaiset ruusuiset kaakeliuunit, pehmeä sohva, persialainen matto ja flyygeli. Ullakkokerroksessa asuivat perheen vanhukset. Siellä oli myös pieni kesähuone. Tämäntyyppinen rakennus on nykyäänkin kodiksi monelle virolaiselle.
Aitta tulee Uhe maatilalta Vihulan kylästä Haljala pitäjästä. Se on rakennettu 1880-luvulla ja tuotu museoon 1961. Aitasta löytyy vilja-aitta, vaateaitta, maitoaitta ja lato maatalous- ja kuljetusvälineitä varten.
Navetta, jossa on lehmien ja lampaiden navetta sekä heinälato, on peräisin Orapere maatilalta Kõrbese kylästä Kadrinan pitäjästä. Se on rakennettu 1880-luvulla ja tuotu museoon 1964.
Savusauna tulee Punga maatilalta Koilan kylästä Viru-Nigulan pitäjästä. Se on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla ja tuotu museoon vuonna 1960. Saunan kamarissa asui päiväläisenä työskennellyt mökkiläinen.
Entisessä Kutsarin riihessä on ”Unelma modernista maalaiskodista 1918–1940” näyttely, joka esittelee ajanjakson aikakausilehdissä propagoitua elämäntapaa.
Piirros
1 – asuinrakennus, 2 – riihitila 3 – aitta, 4 – navetta, 5 – sauna
Mielenkiintoisia faktoja
- Härjapea asuinrakennus on sisustettu entisten asukkaiden muistojen mukaan, tapetitkin on alkuperäisten jäljennöksiä. Alkuperäiset virulaiset Orrot asuivat Härjapeassa 1970-luvun puoliväliin saakka.
- 1930-luvun lopussa Härapea maatilalla oli Võide kylän ainoa ns. puhdas navetta sekä kaksikerroksinen sikala/kanala/karjakeittiö.
- Härjapea sai sähköt 1950-luvun jälkipuoliskolla.
- Johannes Orro (1894-1970), joka oli kotoisin Härjapean maatilalta, sai Viron rajavartiolaitoksen majuriksi ja omisti Tallinnassa leipomon ja kahviloita. Hän oli taiteilija Ants Laikmaan ja kuvanveistäjä Johannes Raudsepan ystävä – miehien, joihin liittyvät rakennukset ovat myöskin päätyneet ulkomuseoon (Sassi-Jaani ja Rusi maatilat).
- Vuonna 1936 presidentti K. Päts julisti sisustuskampanjan alkaneeksi, jonka yhteydessä monet maatilat saivat lyhyessä ajassa uuden ilmeen – asuinrakennuksia vuorattiin laudoilla, jotka taas maalattiin, huoneiden sisustusta uudennettiin, ulkorakennuksia kunnostettiin sekä istutettiin hedelmäpuita ja kukkatarhoja.