Köstriaseme maatila on peräisin Hagerin pitäjästä Kiriklakylästä. Rakennukset tuotiin museoon 1959–1962. Maatila avattiin vierailijoille vuonna 1962.
Hagerin moisiolle vuokraa maksavalla keskikokoisella maatilalla oli n. 30 ha maata ja n. 9 ha peltoa. Vaikka vuoden 1856 talonpoikainlaki mahdollisti maatilojen ostamisen, usein kuitenkin jäätiin vuokralaiseksi pidemmäksi ajaksi. Vuokraan meni suurin osa tuloista, jokainen ylimääräinen kopeekka laitettiin säästöön maatilan ostamisen toivossa. Kuitenkin mahdollisuuden tullen rakennuksia parannettiin ja rakennettiin uusia aitoja. Myös Köstriaseme maatilalla oli kamarien edessä puhdas piha kukkineen, joka oli erotettu riihen, navetan ja kesäkeittiön välisestä karjapihasta punotulla aidalla.
Riihi on peräisin Köstriaseme maatilalta Kiriklakylästä Hagerin pitäjästä. Se on rakennettu 1891 tai 1892 ja tuotu museoon 1959. Rakennus rakennettiin saman suunnitelman mukaisesti vanhan riihen tilalle, vain ikkunoita oli suurennettu. Suurin piirtein samanlaisessa riihessä asuttiin myös 1800-luvun puolivälissä. Riihituvan vanhanaikaisessa kiuasuunissa, jossa oli turvapylväs, paistettiin leipää, uunin seinämällä saunottiin ja syksyisin tuvassa kuivatettiin viljaa. Riihitilassa eli rihaalusessa pidettiin talvisin hevosta sekä työ- ja kuljetusvälineitä.
Kahden huoneen aitta, joka oli tarkoitettu viljaa ja ruokaa varten, on peräisin Mõisääre-Jaakun maatilalta Kelu kylästä Kirblan pitäjästä. Se on rakennettu 1870-luvulla ja tuotu museoon 1973.
Vaateaitta vanhantyyppisellä päätyovella on peräisin Juhanin maatilalta Aude kylästä Nissin pitäjästä. Se on rakennettu 1800-luvun alkupuoliskolla ja tuotu museoon vuonna 1964.
Navetta, jonka katon alta löytyy lehmän, lampaan ja sian navetta, on peräisin Mäe maatilalta Luisten kylästä Kullamaan pitäjästä. Se on rakennettu 1870-luvulla ja tuotu museoon 1960.
Kesäkeittiö on peräisin Keedelaugu maatilalta Ahtaman kylästä Ristin pitäjästä. Se on rakennettu 1880-luvulla ja museon jäljennösrakennus on pystytetty vuonna 1977. Köstriaseme maatilalla kesäkeittiötä käytettiin ympäri vuoden: siellä valmistettiin ruokaa, keitettiin perunoita sioille, lämmitettiin pesuvettä, keitettiin saippuaa jne.
Piirros
1 – riihi; 2 – vaateaitta; 3 – aitta; 4 – navetta; 5 – kesäkeittiö
Mielenkiintoisia faktoja
- Riihiuunin kulmapylvästä on pidetty myös taivaan patsaana ja luultu, että sen alla asustaa tonttu. Tontun kanssa täytyi tulla toimeen, hänelle piti uhrata ruokaa ja olutta, jotta talonväellä menisi hyvin. Tällaisen suojelija hengen uskottiin olevan jokaisella rakennuksella.
- Kästriaseme nimi tulee ajanjaksosta, jolloin Hagerin kirkon suntiot asuivat siellä.
- Kylmänä aikana koko perhe – isoäiti, tytär ja hänen kaksi lastaan – muutti riihitupaan nukkumaan. Näin tapahtui siihen asti kun rakennus muutettiin museoon vuonna 1959.
- Jotta tuvassa olisi vähemmän savua, ruoka valmistettiin Köstriasmella kesäkeittiössä vuoteen 1959 asti.
- Aina sunnuntaisin Köstriasemen ruokapöydässä oli valkoinen liina. Perheen tytär, joka teki myös kaunista käsityötä, vaati että näin tehtäisiin.