Palokunnantalo rakennettiin vuonna 1928 Orgmetsan kylässä Järva-Madise pitäjässä. Museoon se tuotiin vuonna 1991. Tällaisia keskikokoisia palokunnantaloja rakennuttivat maalaispalokuntayhdistykset 1920-30-luvuilla Viron suurempiin kyliin.
Orgmetsan palokunnantalon omisti vuonna 1921 perustettu Aravete-Albu vapaaehtoisten palomiesten seura. Siellä säilytettiin käsiruiskuja, kuljetusvälineitä, tynnyreitä, puoshakoja jms. Letkuja kuivatettiin tornissa, jossa oli myös hätäkello. Palomiesten täytyi tarvittaessa päästä palokunnantalolta enintään 10 km päähän.
Pystylaudoitettu ja keskellä kattoa sijaitsevalla tornilla varustettu rakennus, joka maalattiin vaatimusten mukaisesti ”ruotsinpunaiseksi“, on ns. ristikko rakennus. Talon etusivulla on kaksi leveää porttia. Käsiruisku ja iso vesitynnyri sijaitsivat erillisillä kärryillä, joiden aisat suunnattiin kohti ovea. Näin hevoset voitiin valjastaa nopeasti kärryihin ja ajaa sammutustöihin.
1800-luvun puolivälistä alkaen talouskehitys nopeutui, joka johti laajempaan rakentamiseen. Tämä johti muun muassa kiinnittämään enemmän huomiota tehokkaampaan palojen torjuntaan. Kirjoitetun sanan välityksellä kulkenut tieto kaupunkien järjestetyistä palokuntayhdistyksistä kannustivat talonpoikia perustamaan 1870-luvulla vapaaehtoisten palomiesten seuroja. Maalaisseurojen toiminta oli erityisen laajaa 1926–1937. Seurojen jäsenet järjestivät koulutuksia ja tiesivät palontorjunta tehtävistään. Maatilat lainasivat vetohevosiaan tätä varten vuorotellen. Joissain alueilla palomiesten seurat rakensivat myös seurataloja. Palomiesten paraatit, joissa palomiehet marssivat virkapuvuissaan orkesterin säestämänä, olivat mahtavia.
Piirros
Mielenkiintoisia faktoja
- Palokunnantalon tornin huipulta löytyy sinkitystä teräslevystä valmistettu tuuliviiri, jossa on vuosiluku ”1921” (paikallisen palokuntayhdistyksen perustamisvuosi) ja ”1928” (palokunnantalon rakennusvuosi).
- Palokunnantalon yhteydessä – joko tornissa tai ulkoseinällä – oli hätäkello. Hän, joka havaitsi palon tai tarvitsi apua, juoksi soittamaan sitä. Palokunnantalon avain oli läheisessä talossa.
- Vapaaehtoiset palokuntayhdistykset toimivat maalaisalueiden olennaisina seuraelämän edistäjinä. Seurojen yhteydessä toimi yleensä myös torvisoittokuntia sekä järjestettiin juhlia, konsertteja ja arpajaisia.
- Palokuntayhdistyksillä oli myös naisjäseniä, jotka huolehtivat palokunnantalon ympäristöstä. He huolehtivat juhlien tarjoilupöydästä, ohjelmasta ja arpajaisista. Myös heillä oli oma asunsa.