Mökkiläisen savutalo 1800-luvun lopusta Nuki savutalo esittelee isomman maatilan laitamilla sijaitsevaa länsivirolaisen köyhän talonpojan asuinpaikkaa. Rakennettu 1880–1890 Nuki mökkiläispaikalle Sunjan kylässä Länsi-Nigulan pitäjässä. Tuotu museoon vuonna 1970, pystytetty 1970–1971.
Nuki maatila esittelee vähän tai ei yhtään maata omistavien mökkiläisten elämää. Tullakseen toimeen he työskentelivät päivätyöläisenä moisioissa, maatiloissa tai rakennustyömailla; he kävivät myös kaivamassa ojia ja tekemässä käsitöitä.
Nuki kotitaloudella ei ollut peltoja. Heillä oli vain pihamaa, jonka takia heidän ei tarvinnut kuivata viljaa. Nuki asuintalo edustaa maatila-arkkitehtuurin vähemmän levinnyttä rakennustyyppiä – savutaloa –, jonka kamari ja savutupa on korkeudeltaan ja leveydeltään yhtä suuria ja savutuvasta puuttuvat tukit. Rakennuksen kamarinpuoleisessa päädyssä on kota ja ruokakomero, savutuvan vieressä on pieni navettatila lehmälle, lampaalle ja sialle.
Usein mökkiläisen pihalla olikin vain yksi rakennus, jonka lisäksi joskus 1-2 pientä ulkorakennusta.
Mökkiläiset jaetaan maattomiksi moisio ja maatila miehiksi. Ensimmäiset maksoivat pienestä 0,5–1,2 ha suuruisesta maastaan rahalla; maatilan mökkiläiset taas työpäivillään kaikkein kiireisempinä työajanjaksoina. Pienellä pellollaan he viljelivät perunaa, kasviksia ja myös mahdollisuuden tullen viljaa. Yhteisesti käytettiin laidunta- ja heinämaata, josta täytyi maksaa erikseen. Mökkiläisellä oli tavallisesti muutama pienempi kotieläin, harvoin lehmä ja vain muutamilla hevonen.
Suurin osa mökkiläisistä sai tulonsa pääsääntöisesti käsitöitä tehden. Naiset tekivät kehruutöitä ja kirjontatöitä, kutoivat ja ompelivat, miehet taas tekivät puu- ja suutaritöitä.
Piirros
1 - kamari, 2 - savutupa, 3 - lambalaut, 4 - eteinen, 5 - ruokakomero
Mielenkiintoisia faktoja
- Vuonna 1892 syntynyt Helene Notton eli Räägu moision työläisvanhempien rakentamassa savupiiputtomassa talossa vuoteen 1970 asti. Silloin hän luovutti rakennuksen museolle huonekaluineen ja tarve-esineineen. Näin Nuki maatila on museon ainoa kotitalous, joka näyttää samanlaiselta kuin alkuperäisessä sijainnissaan.