Viron ulkomuseo on tavallaan kuin kylä, joka perustettiin 22. toukokuuta 1957 kaupungin rajalle entisen Rocca al Maren kesäkartanon alueelle. Ulkomuseon arvokkaan virolaisen maalaisarkkitehtuurikokoelman muodostaa 80 rakennusta parin edellisen vuosisadan ajalta.
Aivan kuten Viron maisemassa niin tälläkin museon talot sijaitsevat niiden aikaisten kylätyyppien mukaisesti: Länsi- ja Pohjois-Viron maatilat lineaarisessa rakenteessa, saarien maatilat rykelmäkylässä ja Etelä-Viron maatilat hajanaisessa kylässä. Seto ja Peipsijärven venäläisen maatilat sijaitsevat toisiinsa nähden vierekkäin, kuten tiekylissä on tapana.
Museon tusinan maatilan tärkeimmät rakennukset ovat asuinrakennukset, entiset kodit. Useimmiten pihan kunniapaikalla on vuosisatojen ajan virolaisten kotina toiminut ainutlaatuinen riihi, mutta esiintyy myös kalastajan ja mökkiläisen pienempiä rakennuksia ja 1930-luvun modernimpia maalaistaloja.
Yhteiskäytössä olleet rakennukset – koulu, kappeli, kapakka, kauppa ja palokunnantalo – muodostavat kylän pienen keskustan. Maisemalle antavat ilmeen tuulimyllyt ja verkkovajat.
Erityisen korostamisen ansaitsee meidän alkuperäinen riihi, josta on ensimmäistä tietoa jo 1300-luvulta. Virolaiset, pohjoisin maanviljelyskansa, tarvitsivat hyvin lämmitettävää viljan kuivaus huonetta. Syysruista, josta tuli 1000 vuotta sitten tärkein leipävilja, oli vaikeaa kuivattaa saunaa muistuttavassa savupirtissä. Näin lopulta kehittyikin vain virolaisille omainen talotyyppi – riihi.
Tämän rakennuksen katon alle on keskitetty asumiseen ja viljan kuivattamiseen tarkoitettu riihitupa isolla uunilla (tuba, Etelä-Virossa tare), viljanpuintiin ja talvisin tallina/navettana käytettävä avara riihitila sekä 1600-luvulta lähtien kamarit.
Riihiä on alueellisesti erilaisia. Yleisimmän ns. pohjoisvirolaistyyppisen riihen riihitupa on riihitilaa korkeampi ja kapeampi. Museossa tämäntyyppisiä riihiä ovat esim. Sassi-Jaani, Köstriaseme ja Pulga maatilan riihet.
Etelävirolaistyyppisen riihen riihitupa ja riihitila on melkein yhtä korkeat ja leveät. Riihitupaan pääsee yleensä riihitilasta. Tämä talotyyppi on levinnyt Etelä-Virossa, Pohjois-Latviassa, Hiidenmaalla ja Länsi-Saarenmaalla. Museon paras esimerkki tästä tyypistä on Kolga riihen vanhempi osa, joka on museon vanhin maatilarakennus (1723). Toivomme, että löydät täältä mielenkiintoista luettavaa virolaisesta maalaisarkkitehtuurista ja kyläympäristöä kuvaavista rakennuksista ja toivotamme teidät tervetulleeksi myös museoon tutustumaan lukemaanne.
Mielenkiintoisia faktoja`?
Aivan kuten Viron maisemassa niin tälläkin museon talot sijaitsevat niiden aikaisten kylätyyppien mukaisesti: Länsi- ja Pohjois-Viron maatilat lineaarisessa rakenteessa, saarien maatilat rykelmäkylässä ja Etelä-Viron maatilat hajanaisessa kylässä. Seto ja Peipsijärven venäläisen maatilat sijaitsevat toisiinsa nähden vierekkäin, kuten tiekylissä on tapana.
Museon tusinan maatilan tärkeimmät rakennukset ovat asuinrakennukset, entiset kodit. Useimmiten pihan kunniapaikalla on vuosisatojen ajan virolaisten kotina toiminut ainutlaatuinen riihi, mutta esiintyy myös kalastajan ja mökkiläisen pienempiä rakennuksia ja 1930-luvun modernimpia maalaistaloja.
Yhteiskäytössä olleet rakennukset – koulu, kappeli, kapakka, kauppa ja palokunnantalo – muodostavat kylän pienen keskustan. Maisemalle antavat ilmeen tuulimyllyt ja verkkovajat.
Erityisen korostamisen ansaitsee meidän alkuperäinen riihi, josta on ensimmäistä tietoa jo 1300-luvulta. Virolaiset, pohjoisin maanviljelyskansa, tarvitsivat hyvin lämmitettävää viljan kuivaus huonetta. Syysruista, josta tuli 1000 vuotta sitten tärkein leipävilja, oli vaikeaa kuivattaa saunaa muistuttavassa savupirtissä. Näin lopulta kehittyikin vain virolaisille omainen talotyyppi – riihi.
Tämän rakennuksen katon alle on keskitetty asumiseen ja viljan kuivattamiseen tarkoitettu riihitupa isolla uunilla (tuba, Etelä-Virossa tare), viljanpuintiin ja talvisin tallina/navettana käytettävä avara riihitila sekä 1600-luvulta lähtien kamarit.
Riihiä on alueellisesti erilaisia. Yleisimmän ns. pohjoisvirolaistyyppisen riihen riihitupa on riihitilaa korkeampi ja kapeampi. Museossa tämäntyyppisiä riihiä ovat esim. Sassi-Jaani, Köstriaseme ja Pulga maatilan riihet.
Etelävirolaistyyppisen riihen riihitupa ja riihitila on melkein yhtä korkeat ja leveät. Riihitupaan pääsee yleensä riihitilasta. Tämä talotyyppi on levinnyt Etelä-Virossa, Pohjois-Latviassa, Hiidenmaalla ja Länsi-Saarenmaalla. Museon paras esimerkki tästä tyypistä on Kolga riihen vanhempi osa, joka on museon vanhin maatilarakennus (1723). Toivomme, että löydät täältä mielenkiintoista luettavaa virolaisesta maalaisarkkitehtuurista ja kyläympäristöä kuvaavista rakennuksista ja toivotamme teidät tervetulleeksi myös museoon tutustumaan lukemaanne.
Mielenkiintoisia faktoja`?
- Museossa on tällä hetkellä 82 museorakennusta.
- Museon vanhin rakennus on vuonna 1699 rakennettu Noarootsi kirkon Sutlepa kappeli.
- Ensimmäisenä (vuonna 1958) museoon tuotiin kota Risti pitäjästä Määra kylästä, joka toimii tällä hetkellä Sassi-Jaani maatilan kesäkeittiönä.