Varvasmyllyssä, ns. tanskalaisessa tuulimyllyssä, on kaksi kerrosta. Laudoista rakennettu runko on kiinnitetty paksuun pilariin – köliin – poikittain sen tapitettuun pyöröhirteen, johon nojaa myös tuulimyllyn välikatto. Yläkerrasta löytyy jauhatuslaitteet: siipien akseli hammaspyörällä, joka liikuttaa siellä sijaitsevia myllykiviä. Vilja kaadettiin ns. kiven silmän kohdalla olevaan suppilon muotoiseen laatikkoon – tuuttiin. Sieltä vilja ohjattiin myllykivien väliin ja valmis jauho valui alakerrassa olevaan jauholaatikkoon. Portaiden alaosassa tuulimyllyn runkoon on kiinnitetty häntäpuu, jonka avulla myllyä käännetään tuulen mukaan. Viron tuulimyllyillä oli yleensä neljä siipeä, mutta esiintyi myös kuuden siivekkeen tuulimyllyjä.
Sutlepa tuulimylly on rakennettu vuonna 1748 Vormsin saarella, josta se vietiin mantereelle, Pelmäse maatilalle Sutlepa kylään Noarootsi pitäjään, 1800-1900-lukujen vaihteessa. Tuulimylly toimi vuoteen 1948 saakka, museoon se tuotiin ja pystytettiin vuonna 1958. Tuulimyllyn siivekkeiden pituus on 4,57 m.
Kotlandi tuulimylly on rakennettu vuonna 1871 Annuse maatilalla Kotlandi kylässä Kihelkonna pitäjässä. Tuulimylly toimi vuoteen 1963 saakka, museoon se tuotiin 1968 ja pystytettiin 1969–1970. Tuulimyllyn runko on peitetty pystylaudoituksella; 2,56 m korkea tylpän kartion muotoinen jalka on ladottu kalkkikivestä ilman sideainetta.
Leedri tuulimylly on rakennettu vuonna 1876 Peedu maatilalla Leedri kylässä Kihelkonna pitäjässä. Tuulimylly toimi vuoteen 1958 saakka, museoon se tuotiin kymmenen vuotta myöhemmin ja se pystytettiin 1968–1970. Tuulimyllyn jalka on 3 m korkuinen tylppä kartio, joka on ladottu 189 dolomiittilohkareesta. Siivet on n. 6 m pitkät
Ülendi tuulimylly on rakennettu 1860 Pihlamaa maatilalla Ülendi kylässä Reigi pitäjässä. Se tuotiin museoon vuonna 1971 ja pystytettiin 1972–1974. Tuulimyllyn siivekkeiden pituus on 4,26 m; runko on peitetty pystylaudoituksella, n. metrin korkuinen jalka on ladottu piilutuista hirsistä ristikulmittain.
Piirros
Sutlepa tuulimylly
Mielenkiintoisia faktoja
- Suutlepan tuulimyllyn pyöröhirteen on kaiverrettu nimiä ja vuosi ”1748”, rungon laudoituksen sisäpuolelle on kaiverrettu kuvia purjeveneistä ja maaginen sokkelo.
- Tuulimyllyt seisoivat tuulelle avoimilla aukioilla ja jos mahdollista niin korkeamman kumpareen päällä. Saarien tuulimyllyt toimivat usein myös kylän nuorien kokoontumispaikkana.