Joulukylä
Joulukylä 13.–14. joulukuuta kello 11–16
Joulu kirjojen parissa
Joulun alla
kannattaa muistaa, että kirja on vielä nykyäänkin paras lahja. Mutta miten
voisi kuvailla hartautta, jota jouluaattona hämärässä maalaistuvassa kynttilänvalossa
luettu Raamatun jae luo, tai iloa, jota lapselle tuotti sata vuotta sitten
lahjoitettu ensimmäinen tarinakirja? Mikä oli kansakoulun opettajan rooli
kirjojen ja lehtien levittämisessä?
Arvokasta kauno-
ja tietokirjallisuutta on arvostettu joululahjana kautta aikojen, mutta myös
kaunis joulukortti voi tuottaa iloa. Taluperenaine-lehti antoi virolaisille
kotiäideille vinkkejä joulunpyhiin, ja Anttilan joulukuvasto teki vaikutuksen
1990-luvulla. On myös ollut aikoja, jolloin kirjoitettua sanaa on halveksittu.
Viron ulkomuseon joulukylä on elävää historiaa kuvissa, jotka kertovat, kuinka kirjalliset tekstit ovat muokanneet joulumieltä eri aikoina ja auttaneet luomaan uusia perinteitä.
Joulupukki kulkee ympäriinsä ja kuuntelee mielellään lasten joululauluja ja -runoja. Joulukylässä pääsee monin eri tavoin nauttimaan luonnosta ja raittiissa ilmassa liikkumisesta. Voit tulla vaikkapa hevosajelulle tai tehdä potkukelkkaretken pitkin kyläteitä, mikä nyt milläkin ilmalla miellyttää. Sutlepan kappelissa kuullaan kuorolaulua.
Sassi-Jaanin tilan kota – hyvää teetä ulkomuseon ystävien seuralta
Mukavan lämpimän ja höyryävän juoman lisäksi voit ottaa mukaan matkallesi joulukylään muutaman mietelmän.
Lukkarintalo – kyläläisten hengellistä kirjallisuutta
Ensimmäiset kirjat, jotka saapuivat talonpoikien koteihin, olivat hengellisiä. Pitkien lomien aikana oli enemmän aikaa tutkia kirjoitettua sanaa. Lukkarintalon isäntä lukee kotiväelleen Raamattua. Voit auttaa häntä lukemaan vanhanaikaisella tekstityypillä painettua kirjaa ja keskustella sen sisällöstä hänen kanssaan. Emäntä näyttää, miten tehdään pieniä, yksinkertaisia olkihimmeleitä.
Pulgan tilan riihitupa –
joulu asuntoriihessä
Pulgan emäntä on jo kattanut pöydän, mutta ryynimakkarat on vielä täytettävä. Lapset kutsutaan osallistumaan pähkinä- ja hanskaleikkiin. Isäntä on tuonut kotiinsa uuden kalenterin, vuoden 1882 almanakan. Voit selvittää isäntäväen kanssa, mitkä tiedot päätyivät kotitalouteen tämän julkaisun myötä.
Härjapean tila – ”Kun isäni lahjoitti kirjoja...” (Jüri Parijõgi)
Härjapean isäntä on ostanut kaupungista erilaista luettavaa, josta koko perhe saa luovaa inspiraatiota. Siinä missä yksi harkitsee kirjailijaksi ryhtymistä, toinen aikoo julkaista maatilan omaa lehteä. Emäntä löysi lahjaksi saamastaan keittokirjasta pumpernikkelireseptin. Suuressa olohuoneessa voit valmistaa 1930-luvun lehdissä esiteltyjä joulukoristeita.
Laun kyläkauppa – joulunajan tavaravalikoimaa ja joulukortteja
Ennen joulua kauppa käy vilkkaammin. Samalla kun
myymälä kuhisee jouluostoksia tekevistä, olohuoneessa ihastellaan kaukaisesta
Argentiinasta lähetettyä joulukorttia. Kaupan neiti etsii lapsia avukseen
tekemään kivan joulukortin, jonka he voivat lähettää sukulaisilleen ulkomaille.
Kolun
kievari – jouluateria ja juhlan iloa
Kievari tai krouvi on aina ollut kylän elämän keskipiste. Kievarissa ja tallissa voi nauttia perinteistä jouluateriaa. Talon lähellä ovat liikkeellä joulupukki ja oikeaksi pukiksi naamioitunut ihminen, jotka kuuntelevat lasten joululauluja ja -runoja ja antavat heille kiitokseksi makeisia.
13. joulukuuta
Kello 12 esiintyy Veerisen päiväkodin kanteleensoittajien yhtye.
1967 – uusi on unohdettua vanhaa
1980 – vaikeasti saatavia julkaisuja
Perhe on onnistunut hankkimaan jätepaperia vastaan haluamansa suosikkikirjan, Arthur Haileyn ”Lentoaseman”. Emännän ystävätär on tuonut mukanaan saksalaisen Burda-muotilehden, jonka kaavaa käytetään juhlamekon ompeluun. Isäntä tutkii äskettäin ostamaansa käsikirjaa „Ahjud, pliidid, kaminad“ (”Uuneja, liesiä, takkoja”) aloittaakseen lämmitysjärjestelmän rakentamisen uuteen taloonsa.
1993 – kiiltäviä luetteloita ja keltaista lehdistöä
Enemmän kuin kirjoista, ihmiset alkoivat kiinnostua aiheista, jotka oli tähän asti sivuutettu. Keltainen lehdistö juoruineen ja kiiltävine kuvineen saavutti nopeasti suosiota. Luetteloista löytyi kuvia upeista länsimaisista tavaroista, jotka usein jäivät vain haaveeksi. Tämä perhe selailee Koti-Anttilan kuvastoa ja uusia kiehtovia aiheita käsitteleviä lehtiä.
2019 – itseapukirjoja
Käsikirjoista on aina saatu käytännön apua rakentamiseen, puutarhanhoitoon tai ruoanlaittoon. Uudella vuosituhannella painettu sana opettaa ihmisille yhä useammin, miten omaa elämää ja mielenterveyttä voi hallita. Tytär kertoo jouluruokia valmistavalle äidilleen kirjoista peräisin olevia vinkkejä, joilla arjesta voi selviytyä paremmin.
Kellari – kirjojen korjausta
Suosikkikirjat ovat yleensä niitä, jotka kuluvat eniten ja tarvitsevat joskus nopeasti apua. Museon asiantuntijat voivat antaa neuvoja kirjojen säilytysolosuhteista ja helpoista huoltotoimenpiteistä. Voit ottaa apua kaipaavan kirjan mukaasi ja tiedustella, miten se voidaan korjata.
Kuien
kyläkoulu –
koulumestarin kirjasto ja joululauluja
Kirjavuonna 1935 koulu on voinut hankkia useita uusia kirjoja. Nyt kyläkoulun opettaja voi esitellä ne koulurakennukseen kokoontuneille paikallisen koulutusyhdistyksen jäsenille. Lapsille luetaan Laste Rõõm -lehteä ja lauletaan yhdessä vanhoja tuttuja joululauluja.
Sepan tila – salainen joulu
Neuvostoliiton aikana joulua halveksittiin kirkollisena juhlapäivänä, mutta jotkut perheet viettivät sitä silti salaa. Ihmiset polttivat kynttilöitä koristeltujen ikkunoiden takana ja halusivat muistaa rakkaitaan lahjoilla. Vuonna 1952 erään kolhoosin sepän perheessä otettiin esiin vanha Raamattu, vaikka kielletyt kirjat olivat enimmäkseen turvallisesti piilossa.
Sutlepan
kappeli –
joulukonsertteja ja hartaushetki
13. joulukuuta
Kello 11 Tallinnan saarenmaalaisten sekakuoro
Kello 12 Tallinnan ranskalaisen lyseon lauluyhtye
Kello 13 LÕV-kuoro eli Tallinnan englantilaisen collegen vanhempien, opettajien
ja entisten oppilaiden kuoro
Kello 14 Peetelin seurakunnan kamarikuoro
Kello 15 Pyhän Cecilian kuoro
14. joulukuuta
Kello 14 Nõmmen perimätietokoulu
Kello 15 Joulukylän hartaushetki
Kolgan asuntoriihi – Meelis Kihulasen perinteinen puusepänkoulu Edev Eremiit (Turhamainen erakko)
Kaupunkiin joulutavaroita hakemaan mennyttä isäntää odotetaan innolla palaamaan kotiin. Emäntä valmistaa ruoan ja muut perheenjäsenet hoitavat muut tarpeet.
Mestaripuusepän pojat ovat kasvaneet hyviksi ja taitaviksi – heille on uskottu riimien leikkaamisen ja työkalujen merkitsemisen työt.
Tule ja ota selvää, mitä riimit ovat ja miten puukirjoitus tehdään! Voit oppia lisää perhemerkistä ja tehdä oman merkkisi perheen poikien ohjauksessa. Työpajaa johtavat Meelis Kihulasen puusepänkoulun "Edev Eremiit" oppipojat, ja osallistuminen maksaa 5 euroa.
Käsityökauppa Krapsakad Moorid kassarakennuksen vieressä
Pieni mökki on täynnä juhlatunnelmaa ja vilinää. Siinä on sekä ilo tutkia silmillään että paljon hyvää ja parempaa joulupukin lahjapussiin!
Ketterän sormien työpajassa tehdään hauskoja joulukoristeita.
Tule vapaasti mukaan, yhdessä navetassa on paljon hyviä lampaita!
Tapahtumaan on maksuton sisäänpääsy museokortilla, Tallinn Cardilla ja Viron ulkoilmamuseon vuosilipulla!
Saapuminen
Museoon kannattaa tulla julkisilla liikennevälineillä, kävellen tai pyörällä
tai potkulaudalla.
Julkinen liikenne
- Tallinnan rautatieasemalta ja kaupungin keskustasta pääsee aivan museon portille busseilla nro 21 ja 21B, Rocca al Maren pysäkki.
- Bussit nro 8 ja 42 liikennöivät eläintarhan pysäkille, josta on museoon 15 minuutin kävelymatka pitkin meren rannan kävelytietä. Aikataulut löytyvät täältä.
- Museolta takaisin keskustan suuntaan kulkevat bussit nro 41 ja 41b.
Auton pysäköinti on maksutonta
- museon pääportilla olevalla pysäköintialueella osoitteessa Vabaõhumuuseumi tee 12
- keskustan puoleisella Tehasemajan pysäköintialueella
- museon takaportin pysäköintialueella noin 1 km:n päässä pääportista Kakumäen suuntaan.
Lipputoimistot sijaitsevat
- museon pääportilla
- takaportilla noin 1 km:n päässä pääportista Kakumäen suuntaan.
Saavutettavuus
- Liikuntarajoitteisille kävijöille sopivan reitin museossa näet tästä. Inva-wc:t sijaitsevat lipputoimiston rakennuksessa, Kolun krouvissa, Kolgan tilan aitta-navettarakennuksessa ja keinualueella.
- Heikkonäköiset ja sokeat voivat saada kokonaisvaltaisemman käsityksen maaseudun arkkitehtuurista ja maaseutuelämästä maatilojen kuvailutulkkausten ja maatilojen pihojen kohokarttojen avulla. Maatilojen pihojen kohokarttoja voi kysyä lipputoimistosta. Lipputoimiston takana museokartan vieressä on myös museon kohokartta.