Mikkelinpäivä
Mikkelinpäivänä alkaa ulkomuseon talvikausi, jolloin museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin.
Talvikauden alkaessa museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin ja osat talot ovat suljetut.
Talvikaudella ovat avoinna:
- lippukassa ja museokauppa, Kolun krouvi, Laun kyläkauppa, Kolhoosin asuintalo, Kuien koulu, Härjapean maatilan asuintalo, setukaistalo ja Peipsin venäläismökki, Sassi-Jaanin maatilan riihi 10–17;
- Kolgan maatilan maalaislapsen maailma aitta-navettarakennuksessa To-Su 10-16;
- museoalue ja Paimenpojan seikkailupoku 10–19.
Mikkelinpäivä on aina ollut jyrinpäivän vastakohta. Mikkelinpäivä päättää huhtikuussa jyrinpäivänä aloitettavat peltotyöt ja karjan paimentamisen ulkona. Palvelusväen työntäyteinen kesä oli ohi, ja he saivat palkkansa, ja paimenessa käyneet lapset pääsivät kouluun ja saivat kengät jalkaansa. Päivää voitiin juhlistaa tavanomaista runsaammalla aterialla, kun syksyn sato oli kypsynyt ja eläimiä tai lintuja oli teurastettu. Pöytään katettiin myös kauden viimeinen voi. Lisäksi päivään liittyy hyvin vahvasti oluen juomisen perinne. Olutta käytiin maistelemassa myös naapureiden luona tai illalla krouvissa. Mikkelinpäivänä järjestettiin markkinat, jossa palvelusväki kävi mielellään mukanaan isäntäväeltä saatua markkinarahaa. Yleisesti ottaen mikkelinpäivä oli lomapäivä ja pyhäpäivä.
Tunnettu sanonta ”jokaisella pässillä on oma mikkelinpäivänsä” juontaa juurensa siitä, että mikkelinpäivänä oli tapana teurastaa lammas tai pässi. Se voitiin tehdä uhriksi tulevan sadon ja karjan puolesta tai esivanhempien kestitsemiseksi tai peltotöiden ja kesän työkauden päättymisen juhlistamiseksi.
Mikkelinpäivänä sisäänpääsy on kaikille ilmainen!