Mikkelinpäivä
Mikkelinpäivä
Maanantaina 29. syyskuuta
Mikkelinpäivä on aina ollut jyrinpäivän vastakohta. Mikkelinpäivä päättää huhtikuussa jyrinpäivänä aloitettavat peltotyöt ja karjan paimentamisen ulkona. Palvelusväen työntäyteinen kesä oli ohi, ja he saivat palkkansa, ja paimenessa käyneet lapset pääsivät kouluun ja saivat kengät jalkaansa. Päivää voitiin juhlistaa tavanomaista runsaammalla aterialla, kun syksyn sato oli kypsynyt ja eläimiä tai lintuja oli teurastettu. Pöytään katettiin myös kauden viimeinen voi. Lisäksi päivään liittyy hyvin vahvasti oluen juomisen perinne. Olutta käytiin maistelemassa myös naapureiden luona tai illalla krouvissa. Mikkelinpäivänä järjestettiin markkinat, jossa palvelusväki kävi mielellään mukanaan isäntäväeltä saatua markkinarahaa. Yleisesti ottaen mikkelinpäivä oli lomapäivä ja pyhäpäivä.
Tunnettu sanonta ”jokaisella pässillä on oma mikkelinpäivänsä” juontaa juurensa
siitä, että mikkelinpäivänä oli tapana teurastaa lammas tai pässi. Se voitiin
tehdä uhriksi tulevan sadon ja karjan puolesta tai esivanhempien
kestitsemiseksi tai peltotöiden ja kesän työkauden päättymisen juhlistamiseksi.
Huom! Mikkelinpäivänä alkaa ulkomuseon talvikausi, jolloin
museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Mikkelinpäivänä 2025, joka on maanantai, lippukassa,
Kolun krouvi ja Laun kyläkauppa ovat avoinna kello 10–17 ja museoalue
kello 11–19.
Sisäänpääsy on kaikille ilmainen!
Myös paimenpojan seikkailupolku on avoinna!