Viron kansallisruokaviikot 1.– 14.09
Viron
ruokakuukauden aikana Kolun kievarin ruokalistalla on jälleen tarjolla nykyään
harvoin maistettavia kansallisruokia, joista osa on sisällytetty Viron
aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kolun kievarin kokit valmistavat
syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana ruokia Viron eri alueilta.
Valikoima ruokaperintöämme sopii lounaaksi yhdelle tai maistiaisiin useammalle ruokailijalle.
Ruokalista
Länsi-Virumaa
Ruispuuro
Huolimatta rukiin huonommista kasvuolosuhteista Pohjois-Virossa ruisjauhoista tehtyä puuroa on keitetty enemmän nimenomaan Viron pohjoisrannikolla, jossa kalastajilla oli tapana vaihtaa saaliinsa rukiiseen. Suolainen ruisjauhopuuro on tarkoitettu syötäväksi kuumana voin tai paistetun silavan ja tuoreen maidon kanssa.
Setumaa
Tattikeitto
Setukaisten keittiössä voi aistia tuulahduksen venäläisiä vaikutteita. Joka kodissa oli aina sieniä: tatteja, leppärouskuja, kuusenleppärouskuja ja lisäksi kaikenlaisia metsämarjoja.
Perinteisesti setolaisessa keittiössä valmistetaan huomattavasti vähemmän liharuokia kuin virolaisessa keittiössä.
Saarenmaa
Saarenmaalla valmistetaan keittämällä vielä nykyäänkin montaa erilaista palttua: valkoista palttua (eli eräänlaisia jauhokakkaroita) ja veripalttua sekä raastetusta perunasta ja jauhoista tehtyä palttua, jota ei tavata muualla Virossa. Sõrvemaalla paltusta käytetään edelleen ruotsalaista nimitystä palt, muualla Länsi-Saarenmaalla ruoan nimenä on pall, eli ’pyörykkä’, ja joissain paikoin käytetään nimeä limp (tai klimp Mustjalan pitäjässä), kun taas Itä-Saarenmaalla nimitys on nykyäänkin käkk eli ’palttu’. Ruoka kuuluu Viron aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Pohjois-Viro
Paistetut silakat
Kalastajaperheissä oli tapana paistaa uunissa olkien päälle ladottuja tuoreita tai suolattuja silakoita. Tällaista paistettua kalaa valmistettiin pyhäruoaksi 1900-luvun alussa. Kuusalussa tällä tavalla kypsennetystä kalasta käytettiin nimitystä küpsik.
ITÄ-VIRUMAA
Kaalipiirakka (kaalileipä)
Avinurmelainen kaalipiirakka (tunnetaan muualla Virossa myös kaalileipänä), on hapatetusta ruisleipätaikinasta valmistettu, hapankaalilla ja silavalla täytetty kotitekoinen leipä. Ruoka tunnettiin 1900-luvun puoliväliin saakka pääasiassa Avinurmen alueen työkalukauppiaiden eväsleipänä, jota syötiin pitkillä markkinamatkoilla. Ruoka kuuluu Viron aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Mulgimaa
Mulgimaalaiset mannapiiraat
Makeat mannapuurotäytteiset hiivataikinapiiraat ovat peräisin Etelä-Viron Mulgimaalta, jonka mukaan tulee piiraan virolainen nimitys Mulgi korp. Mannapiiraita leivottiin ennen kaikkea juhlia varten. Niitä syötiin pääsiäisenä, helluntaina ja juhannuksena sekä häissä ja muissa juhlatilaisuuksissa. Ruoka kuuluu Viron aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Juomaksi
Hunajaviini
Hunajaviini oli ennen 1200-lukua Viron yleisimpiä alkoholijuomia, mutta ristiretkeläisten saapumisen myötä sen syrjäytti olut, ja nykyään ei enää tiedetä tarkkaan, miten muinaisvirolaiset valmistivat hunajaviiniä.
Kokonaisuuden hinta: 20 €